Hjelp Spelandi gjennom vinteren! ...päivitetty 21 joulukuuta 2013

Rikkinäisten villasukkien ja oikuttelevan lämmityksen lisäksi lumisade on luvattu loppuvaksi vasta tammikuussa - kyläkauppa on tyhjillään, jääkö Spelandin poninpahaset ilman jouluomenia?

Sananen Spelandista

Spelandi on varmasti ollut olemassa aina, tai ainakin melkein. Siitä on jo kai kahdeksan vuotta kun ostin aivan pienen pienen tilan Pohjois-Norjasta, silloin en vielä tiennyt kuinka helvetin kylmä täällä pohjoisessa on. Elämä ei ole sitä nuoruuteni unelmaa, vaan kaksia villasukkia ja kylmiä aamuja talikonvarressa. Aikakaan ei ole kuultanut muistoja, mutta on parantanut murtuneen kylkiluun jos toisenkin.

Kolmen askellajin hallitsemisessa on jo omat haasteensa. Loogisin vaihtoehto on siis hankkia hevonen jolla niitä on viisi. Askellajia siis. Ensimmäiseksi tuli Kveikur, sen jälkeen olin ostavinani mustan tamman. Sólmyrkva kuitenkin otti ja kasvoi rautiaaksi.

Kahden hevosen kanssa kuvittelee vielä pärjäävänsä yksin. Kun ne hieman kasvavat huomaatkin ettei sinulla ole enää tarpeksi tekemistä. Aikaa olisi vaikka parisuhteelle. Oli siis hyvä aika hankkia muutama hevonen lisää. Sitten tuli Myrra. Ruunikossa oli se oli huono puoli, että sain nimetä sen itse. Punaviinipäissä fyllasta (ruots. humala) tuli Myrra.

Seitsemän vuotta sitten päätin että Kveikuria komeampaa oria ei ole. Eikä ärsyttävämpää. Mutta sitten tuli Einfari. Einfari on aivan jumalattoman upea, ja ainoa haaste sen pidossa on uteliaat naapurit. Minulla ei ole hajuakaan mikä värin nimitys on norjaksi. En löytänyt Googlestakaan.

Joka tapauksessa haluan toivottaa sinut tervetulleeksi Spelandin, varsin pieneen ja lannan tuoksuiseen, maailmaan!

<3 Kettunen